Elämä vaihto-oppilaana

Caroline kertoo…

Lähteminen täysin uuteen ja ehkä tuntemattomalle mantereelle voi kuulostaa pelottavalta ja jännittävältä. Minä olen ollut siinä tilanteessa. Päivää ennen lähtöä kysyin itseltäni, miksi minä laitan itseni tällaiseen tilanteeseen, jossa joudun sanomaan jäähyväiset ystäville ja perheelleni. Mitä jos en pitäisi uudesta koulusta tai isäntäperheestäni, jonka luona tulisin asumaan? Kun tulen takaisin kotiin, mitä sitten tapahtuu. Kaikki ystäväni olisivat vuotta ylemmällä luokalla.

Tietenkin oli hermostuttavaa nousta siihen lentokoneeseen, mutta sinä et ole yksin. Lentokone on täynnä vaihto-oppilaita, jotka ovat samassa tilanteessa kuin sinä. Lennon aikana on kiva puhua jonkun kanssa, joka on samassa tilanteessa kuin sinä. On myös mukavaa oppia tuntemaan heidät ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan vaihto-oppilasvuoden aikana ja myös kotiin palattuasi.

Omalta osaltani jännitys helpottui päästyäni New Yorkin lennolle. Halusin lennon menevän nopeasti.

Viimein saavuttuamme New Yorkiin olin vielä hermostuneempi ja jännittyneempi. Miltä minun isäntäperheeni näyttäisi? Löydänkö näiden kaikkien ihmisten joukosta ne, jotka ovat tulleet hakemaan juuri minua? Omalta osaltani tässä ei ollut mitään ongelmaan. Löysin ihmispaljoudesta heti oman amerikkalaisen isäntäperheeni. Tuntui aluksi hieman oudolta, kun saavuimme heidän talolleen. Mutta jo muutaman viikon jälkeen tämä talo oli myös minun kotini. Minusta tuli pian osa heidän perhettään ja samoin kävi myös koulun ja sen tarjoamien aktiviteettien kanssa.

Amerikkalaisesta elämäntavasta tulee sinun arkipäivääsi. Ja englannista tulee kieli, jolla sinä ajattelet ja jopa näet unia. Ja kuten sanoin aikaisemmin, sinusta tulee osa koulua ja sen yhteisöllisyyttä. Jopa osa perhettä. Olin myös aikoja, jolloin koti-ikävä vaivasi ja tuntui todella vaikealta olla siellä. Mutta katsoessani taaksepäin vaihto-oppilasvuottani muistan vain ne hyvät asiat. Minusta tuli kypsempi ja näin itseni ja elämän yleensä toisesta perspektiivistä. Se voi kuulostaa kliseeltä, mutta minulle se oli totta. Kaikkein tärkeintä on, että uskallat ottaa kaiken irti vaihto-oppilasvuodestasi.

Oliko kotiin ja kouluun paluu sitten vaikeaa? Olla vuotta vanhoja koulukavereita jäljessä ja jäädä vielä kouluun heidän valmistuttuaan. Ei, minusta ei tuntunut ollenkaan siltä. Se mitä saavutin vaihto-oppilasvuoteni aikana, on minulle korvaamatonta. Ja vanhat kaverini säilyivät. Vaikka oletkin vuotta alempana, ei se tarkoita sitä, että et voisi viettää aikaa heidän kanssaan koulussa. Olin ystävieni kanssa, kun he valmistuivat ja tunsin olevani yksi heistä, mutta samaan aikaan minulla oli hauskaa vielä opiskelijana. Ja sitä paitsi minusta tuntuu, että oli hyvä saada yksi lisävuosi aikaa miettiä, mitä haluan tehdä lukion jälkeen.

Minulle vaihto-oppilasvuosi oli positiivinen kokemus, jota en kadu päivääkään!

Caroline-yhteyshenkilö Exploriuksella

Vaihto-oppilas Minnesota, USA