Presentation Ball


Mekko-ostokset


Pari päivää Australiaan saapumisen jälkeen, mun hostäiti kertoi, että year 11, eli mun vuositaso, tanssii presentation ball-tanssit ja kysyi haluisinko mahdollisesti itsekkin osallistua. Olin heti tosi innoissani ajatuksesta ja ehdottomasti halusin tanssia, joten pian mentiinkin hostäidin ja –siskon kanssa mekko- ja kenkäostoksille. Mulla itselläni kävi tosi hyvä tuuri ja ensimmäinen mekko, jota katsoin ja sovitin, oli ihan täydellinen ja rakastuin siihen. Mekkoa kuitenkin jouduttiin vähän kaventamaan ja lyhentämään ja pienentämään muutenkin joka suuntaan.

Harjoitukset

Tanssiharjoitukset alkoivat päivää ennen kuin mulla alkoi koulu, ja se olikin hyvä tapa nähdä vähän keitä on samalla vuositasolla, kuin minä. Kaikki oli tosi innoissaan, kun näkivät mut ja pian tosi moni tulikin esittäytymään ja kyselemään tosi paljon musta ja Suomesta yleisesti. Tanssiharjoituksia meillä oli joka tiistai koulun jälkeen, jotka kestivät 1,5h. Harjoituksissa vuodatettiin verta, hikeä ja kyyneliä (ainakin melkein), mutta kaikki oli kyllä ehdottomasti sen arvoista! Harjoituksissa en pelkästään valmistautunut itse iltaan, vaan myös sain paljon uusia ystäviä ja myös todennäköisesti pääsin paljon paremmin porukkaan mukaan, kuin mitä olisin päässyt ilman osallistumista ‘presoon’.
Kaikki olivat innoissaan illasta ja siitä kuulemma oltiin puhuttu jo monta kuukautta ennen mun saapumista. Monia myös jännitti miten meikit ja hiukset onnistuvat sekä mahtuuko mekko vielä päälle. Itseäni jännitti mekkoon mahtuminen, koska kieltämättä muutama vaihtarikilo on tullut matkan aikana, kun keho on sopeutunut kokonaan uudenlaiseen ruokavalioon.

Itse Presentation Ball-ilta

Itse pääilta oli 25. elokuuta perjantai-iltana, joka oli kokonaan vapaa koulusta, samoin kuin torstaikin. Aikaisin aamusta herättiin kotona ja lähdettiin tekemään muiden koulukavereiden kanssa viimeisiä valmisteluja tanssipaikalla, kuten laittamaan pöytäkoristeet ja led-valot paikoilleen. Kotiin tullessa aloitin hiustenlaiton samaan aikaan kun sisko Ella oli meikattavana. Tämän jälkeen olikin meikin vuoro ja kaikki sujui hyvin pienestä pelosta huolimatta, tuleeko itse laitetut hiukset ja meikit onnistumaan. Kaikki oli todella jännittyneissä tunnelmissa, mutta innoissaan, samoin kuin minäkin. Ehdottoman suuri helpotus oli, että mekko edelleen oli sopivan kokoinen ja istui hyvin. Ensimmäisenä paikan päällä meillä oli yksittäiskuvien ottaminen, jonka jälkeen oli ryhmäkuvauksen vuoro. Sitten odoteltiinkin, että kello olisi seitsemän ja ilta voitaisiin virallisesti aloittaa.
Kaikilla sujui kaikki täydellisesti ja koko porukalla oli hauskaa. Ehdottomasti ikimuistoinen ilta ja yksi koko vaihtovuoden kohokohdista.
Jotenka siis vinkkinä kaikille tuleville vaihtareille, ja miksei vaikka nykyisillekin, osallistukaa yhteisiin tapahtumiin, jos vain on mahdollisuus. Siitä tulee varmasti mahtava ja hauska kokemus!

- Ronja