Kysymyksiä kysymysten perään


Vaikka en olekaan vielä lähtenyt vaihtoon olen silti saanut miljoonia kysymyksiä vastattavaksi ystäviltäni ja sukulaisiltani. Kuten; jännittääkö, mitkä fiilikset, miten osaat lähtömaasi kieltä. Nyt kun lähtöön on enää vähän päälle kuukausi, olen saanut selkeyttä näiden kysymysten vastauksiin. Mielipiteeni vaihtovuoteeni liittyviin kysymyksiin on ehdottomasti muuttunut kesän aikana puoleen jos toiseenkin. Kesä tuntuu samaan aikaan loputtoman pitkältä ja vaihtovuosi on ”vielä kaukana”, kun taas välillä tuntuu, ettei kesässä riitä tekemään kaikkia haluttuja asioita. Kerron minun ensimmäisessä blogissa ajatuksia kliseisistä kysymyksistä.


I. Jännittääkö?

Helppo vastaus, tietenkin jännittää, mutta se ei ole ainoa asia mitä minusta tuntuu. Olen äärettömän innoissani ja paljon muuta mitä on todella vaikea selittää. On vain helpointa kertoa, että jännittää, vaikka se ei olisikaan vakain fiilis.

II. Miksi menet nyt jo?

Lähden suoraan ysi luokan jälkeen enkä lukion ykkösen, mikä olisi ”normaalia”. Minusta aiempi vaihtoehto on minulle paljon parempi. Saan suoritettua lukion yhdellä kertaa ja uskon, että olen siihen valmis myös henkisesti, mikä saattaisi olla rajoittava tekijä lähdön valitsemisen suhteen.

III. Miksi Espanja?

Minun oli helppo valita kohdemaa. Halusin oppia uuden kielen, koska englanti on jo minulla aika vahva ja olen opiskellut espanjaa kaksi vuotta joten tilanne oli minulle yhtä helppo kuin 1+1=2.

IV. Jatkatko harrastuksiasi siellä?

Lähden vaihtoon avoimin mielin ja se yltää myös harrastuksiin. Toivoisinkin, että kokeilisin jotain uutta harrastusta uusien ystävieni kanssa. Toisaalta olen soittanut viulua tooodella pienestä asti, joten sitä minä haluan ja aion jatkaa. Uusi urheiluharrastus olisi jopa ideaalinen tilanne.



V. Millä mielellä lähdet? Tuleeko koti-ikävä?

Koti-ikävä. Asia jota mietin aika paljon läheisteni kanssa. Välillä olen sata varma, että koti-ikävä tulee iskemään välttämättömästi ja seuraavassa hetkessä ajattelen, että vuosi tulee lentämään ohi, eikä koti-ikävälle riitä aikaa. Tosiasia on, että en tiedä miten tulen ”reagoimaan” vuoden aikana, sillä se on täysin henkilökohtaista. En minäkään tiedä iskeekö se vai ei! Se sitten tulee tai on tulematta.

VI. Osaatko hyvin espanjaa?

Niin siis kielimuuri on yksi hermostuttavimmista asioista ikinä! Aiemmin ehdinkin jo mainitsevani, että olen opiskellut espanjaa jo kaksi vuotta, mutta se on ihan eri asia päästä maahan ja yrittää käyttää ihmisten keskuudessa kenellä se on äidinkielenään. Ja yhdestä asiasta olen varma ja se on, että en halua käyttää englantia siellä sillä jos tosiaan aion oppia uuden kielen, sen on pakko lähteä minusta. Minun hyväksyttävä, että oikoteitä oppimiseen ei ole!

VII. Jännittääkö koulunkäynti Espanjassa?

Ketä ei ensimmäinen koulupäivä jännittäisi? Silloinhan tulet tapaamaan ensimmäistä kertaa luokkasi ja hyvin mahdollisesti uudet ystäväsi. Muuten en ole ollenkaan jännittynyt koulunkäynnistä, sillä en halua ottaa sitä liian tosissani ja olen ennemminkin innoissani näkemään miten se eroaa Suomen koulunkäynnistä. Ihan pienimmätkin erot saattavat olla mielenkiintoisia minun silmilleni. Joten lyhyesti vastaukseni on: ensimmäiset päivät kyllä, muuten ei.

Toivottavasti tämä selkeytti sinun aatoksiasi joidenkin asioiden suhteen ja pystyt vastaamaan näihin kysymyksiin (mitä sinulta varmasti tullaan kysymään jos olet lähdössä vaihtoon) perusteellisesti ja valmistautuneena. Tsemppiä!

Aliisa <3