Kotiinpaluu

Vaihto-oppilaan aika lentää siivillä

Sanonta ”aika lentää” vähättelee, miltä vaihtovuoden lopussa tuntee. Minusta tuntuu, että viimeiset yhdeksän kuukautta on juossut silmieni ohitse, hyvine muistoineen, mutta silti se tuntuu menneen liian nopeasti. Nyt olen kuukauden päässä kotiinpaluustani ja en vain osaa kuvitella sitä millään. Muistan ensimmäisen päiväni täällä ja nyt olen melkein saavuttanut viimeisen.

Uusi elämä Espanjassa

Keskustelut ystävieni kanssa Espanjassa nykyään aina päätyvät siihen, että minulla ei ole enää paljon aikaa jäljellä. Tiedän sen todella hyvin, sillä se painaa mieltäni jonkun verran. Tuntuu siltä, kun palaan Suomeen, minun pitää aloittaa taas alusta, sillä tapaa, että tällä hetkellä arkeni on täällä eikä Suomessa. Olen tottunut elämään ja minun tapani ja päivän kulku on saanut oman paikkansa. En muista millainen se oli Suomessa ja joka tapauksessa en osaisi tottua siihen, sillä en ole se sama tyttö joka lähti Suomesta, sillä olen muuttunut ja kasvanut täällä. Tuntuu siltä kun tarinani täällä loppuu kuin seinään, ilman että oikeasti pystyisin sanomaan hei hei. Tiedän miten aika menee nopeasti, mutta tosiasiassa minun pitää vain hyväksyä se. Jos mietin tilannettani toisesta näkökulmasta tajuan kuinka onnekas olen. Olen niin onnellinen täällä, että en oikeastaan haluaisi vielä edes lähteä. Toinen vaihtoehto olisi vihata kaikkea täällä ja vain haluta kotiin Suomeen. Olen saanut mahtavan vuoden täällä enkä aio ikinä unohtaa sitä ja paras osa, mikä minun pitää muistaa on, että se ei ole vielä edes loppu!!

Uuden kodin jättäminen

Kotipuolessa kaikki ovat innoissaan paluustani, ja tietenkin se lämmittää sydäntäni, nähdä perheeni, ystäväni ja kotini. Toisaalta en tiedä mitä miettiä, sillä minulla on kaikki se myös täällä. Tuntuu siltä, kun palaan, että nään perheeni ja ystäväni pitkästä aikaa Suomessa, mutta samalla aion ikävöidä ystäviäni, perhettäni ja kotiani täällä. Olen saanut niin paljon ystäviä täällä ja oppinut heidän kauttaan niin paljon uutta itsestäni ja elämästä ylipäätään. Olen niin hyvässä paikassa tällä hetkellä kaiken kanssa, ja siksi osa minusta ei todellakaan haluaisi lähteä takaisin, enkä ole todellakaan siihen valmis. En saa sen kuitenkaan vaikuttaa minuun liikaa. Sillä jos mietin miten vähän aikaa minulla aikaa minulla on jäljellä hukkaan sitä vain entisestään. Nyt kesäloma on alkanut ja en todellakaan aio hukata sitä. Ystäväni ovat jo tehneet suunnitelmia tuleville viikoille, enkä jaksa odottaa!

Tulevaisuuden suunitelmia

Onneksi Espanja on lähellä ja voin tulla tänne melkein milloin tahansa uudelleen. Osa ystävistäni ja perheeni täällä on sanonut, että haluaisivat nähdä Suomea ja olen jo nyt tervetullauttanut heidät kotiini Suomeen. Moni kiva asia odottaa minua Suomessa, kuten jo aiemmin mainittujen asioiden lisäksi, lukio, kesätyö ja tulevat kesäseikkailut. Sen sanottua minulla on positiivinen ajattelutapa tulevaisuudesta.

”Don´t cry because it`s over, smile because it happened"