Puolessa välissä vaihtovuotta​

 Vaihtari ja kaverit

Nyt on täällä jo puoliväli meneillään, viisi kuukautta takana ja saman verran edessä. Tuntuu että aika on kulunut vauhdilla, mutta vielä on kuitenkin paljon jäljellä. Vaikka mitä on kerennyt tapahtua ja matkan varrella on ollut niin ylä- kuin alamäkiäkin. Minulle henkilökohtaisesti alku oli haastava, oli koti-ikävää ja perheenvaihto, mutta alun vaikeuksien jälkeen asiat asettuivat paikoilleen. Olen onnellinen ja ylpeä tästä kokemuksesta; asun upeassa elämää täynnä olevassa kaupungissa, olen uuden kielen lisäksi oppinut paljon itsestäni sekä maailman menosta ja saanut rakkaita ystäviä eri puolilta maailmaa. 

Vaihtarin korisjoukkue

Arki Espanjassa

 Arki rullaa täällä tasaisesti eteenpäin, päivät kuluvat koulussa, omissa menoissa ja ystävien ja hostperheen kanssa. Koulupäiväni ovat aina 8.15-14.45 ja lukujärjestys samanlainen koko vuoden ajan. Joka päivä on kuusi oppituntia ja keskellä päivää yksi puolen tunnin mittainen välitunti välipalan syömistä varten. Koulun jälkeen menen yleensä suoraan kotiin ja lounastan perheeni kanssa. Joulun jälkeen aloitin koripallon pelaamisen paikallisessa naisjoukkueessa sekä englannin tuntien pitämisen kahdelle espanjalaislapselle, 8- ja 12-vuotiaille siskoksille. Kaksi kertaa viikossa opetan heille englantia, jonka jälkeen suuntaan koripalloharjoituksiini. Viikonloput kuluvat ystävien ja hostperheen kanssa. Viikko sitten sain uuden siskon Mian, 15-vuotiaan saksalaistytön, jonka kanssa jaamme huoneen. Tunsimme toisemme jo entuudestaan ja meistä on tullut hyviä ystäviä.  Vietämme paljon aikaa yhteisten ystäviemme kanssa, ison vaihtariporukan kesken. Kiertelemme kaupungilla, käymme ravintoloissa, kahviloissa, elokuvissa, shoppailemassa, flamencoesityksissä sekä yökyläilemme toistemme luona. Silloin tällöin vietän vapaa-aikaani myös joukkue- tai koulukavereiden kanssa, mutta parhaimmat ystäväni olen saanut muista vaihtareista. 

Vaihtarin kavereita

Kielitaito tässä vaiheessa

Lähtiessäni vaihtoon kuvittelin espanjan alkeet osatessani pärjääväni kielen kanssa alusta alkaen, edes joten kuten. Pian sain kuitenkin huomata ettei se ihan niin helposti mene… Aluksi en tuntunut ymmärtävän yhtään mitään eikä asiaa lainkaan helpottanut se, että Sevillassa on Espanjan vaikein aksentti. Kielitaidon puute vaikeutti aluksi koulussa ystävien saamista, sillä englannin kielen taitotaso on täällä todella alhainen. Opiskelin kuitenkin ahkerasti omien espanjan lukiokirjojeni avulla sekä kirjoitin opettajilleni kirjoitelmia, jotka he sitten korjasivat. Parhaiten kieltä oppii kuitenkin sitä käyttämällä ja yrittämällä rohkeasti! Nyt pärjään jo sujuvasti arkipäivän tilanteissa, pystyn keskustelemaan paikallisten kanssa erilaisista aiheista ja lukemaan espanjankielisiä kirjoja. Ja vielä on puolet ajasta jäljellä oppia lisää!

Mitä odotan tulevalta?

Kevät ja kesä ovat edessäpäin ja tuovat tullessaan vaikka mitä jännää. Kevään aikana Sevillassa on vuoden odotetuimmat tapahtumat Semana Santa (pääsiäisviikko) sekä Sevillan Feriat (karnevaalit), joita kerääntyy katsomaan ihmisiä ympäri Espanjaa ja jopa maailmaa. Odotan innolla aikaisin alkavia kesäsäitä ja tulevia lomia. Suunnitelmissa on tehdä retkiä muualle Espanjaan ja toukokuussa odottaa järjestön vaihtariretki Portugaliin. Olen innoissani myös uudesta harrastuksestani sekä englannintunneistani, enkä malta odottaa tässä kuussa tulevien uusien vaihtareiden tapaamista. Loppuvuosi tulee täyttymään myös ihanista hetkistä hostperheen ja ystävien kanssa, uuden oppimisesta ja onnistumisista sekä Espanjasta täysillä nauttimisesta!

-Anna