Veeran blogi #1 - Ensimmäiset askeleet, miten päätin lähteä vaihtoon?

Ensimmäinen ajatus vaihtoon lähdöstä tuli vuoden myöhässä, silloin kaverini oli juuri lähdössä syksyllä 2014 vaihto-oppilaaksi Itävaltaan, kun muhun iski pieni kipinä, idea ja unelma omasta vaihtovuodesta.
Aloitin lukion toisen vuoden ja huomasin kipinän kasvavan isommaksi. Silloin tuli googlailtua paljon. Oikeastaan tuosta syksystä lähtien, melkein vuoden ajan olen googlen hakukoneesen usein kirjoittanut: vaihtari ja The United Kingdom. Matkailu ja koto Suomesta lähteminen on aina kiinnostanut, mutta Iso-Britanniaan ei ole aiemmin mitään erityistä hinkua ollut. Huomasin kuitenkin törmäileväni siihen yhä uudestaan ajatuksissani. Yhtäkkiä mulla oli valtava roihu päässä, joka voimistuu vieläkin joka ikinen päivä. Se roihu, suunnaton juhannuskokko alkoi puhua vanhemmille. Siinä olikin paljon työtä. Piti etsiä eri järjestöjä, joista lopulta parhaimmaksi valikoitu explorius. Vanhempia piti vakuutella, että on tosissaan ja pärjäävän vuoden poissa kotoa sekä miettiä tietysti raha-asioita.

Hermoilua, jännitystä ja maanista sähköpostin tarkastamista
Jätin exploriukselle hakemuksen netissä ja pian haastattelija ottikin yhteyttä. Haastattelu pidettiin meillä kotona. Olin siivonnut ja leiponut omenapiirakkaa, etsinyt netistä tietoa ja miettinyt kysymyksiä, mitä haastattelija voisi esittää. Hermoilin ja jännitin. Mietin vaatteitakin ainakin tunnin ja toivoin, että vanhemmat eivät möläyttelisi mitään noloa.
Olin stressannut aivan turhaan niin kuin luultavasti useimmat. Haastattelu oli todella rento ja haastattelija oli pari vuotta sitten palannut vaihtari. Yllätyin, että vanhemmista oli niin paljon hyötyä. Ne osas esittää hyviä kysymyksiä ja vitsailla mun hermostuneisuudelle sopivasti.
Haastattelun jälkeen odoteltiin pari viikkoa hyväksymistä ohjelmaan. Sähköpostin tarkistelua, vaikka puhelin ei ole ilmoittanut uusista viesteistä. Pettymyksiä, kun sähköposti on vain muistutus wilmasta tai tarjous glitteristä.

Pitääkö ennen vaihtoa jotain tehdäkin?
Hyväksymisen jälkeen piti kiirettä, sillä hakupakettia piti alkaa täyttämään. Olin valmistautunut, että paketissa on paljon hommaa ja se vie aikaa. Ensimmäisenä päivänä aloitettiin ja viimeisenä palautuspäivänä lähetettiin. Lääkäri aikaa ei välttämättä saada seuraavaksi päiväksi ja vanhat todistuksetkin on kaivettava jostain esiin. Vastauksia pitää oikeasti miettiä, jotta omasta persoonasta tulisi mahdollisimman aito kuva host-perheelle ja vastaanottavalle järjestölle.

Syksyllä oli myös pari get readyä eli valmennustilaisuutta ja samoin myös keväällä sekä eltis-kielitesti oli kaikille UK:n lähteville. Get readyissä kannattaa kuunnella varsinkin vaihdosta palanneita vaihtareita, koska heiltä sai paljon vinkkejä! Niissä kannattaa myös tutustua toisiin lähteviin vaihtareihin. Esimerkiksi tapasin viimeisessä get readyssä pari Iso-Britanniaan lähtevää vaihtaria ja nyt meillä on whatsapp ryhmä, jossa kysytään toisilta vinkkejä, jaetaan kuulumisia ja odotetaan yhdessä innokkaasti lähtöä!

Nyt olen 17-vuotias Iso-Britanniaan syksyllä lähtevä vaihto-oppilas. Kevät on kulunut nopeasti koulun, harrastusten ja kavereiden kanssa, vaikka onkin ollut hiljaisempaa vaihtovuoden kannalta. Uuden passin hakemista, kesätöitä, mökkeilyä, veneilyä ja sijoitustietojen odottelua.

Kesä terveisin,
Veera