Marleenan blogi #10 - Fiiliksiä vaihdosta ja kotiin paluusta



Moikka, hullua miten aika rientää. Nyt on jo toukokuu(!?!) ja myöski mun viimeinen postaus, joka myös tarkottaa, että mun vaihtovuosi on ihan loppusuoralla. En voi käsittää minne nää viimeset 9kk on kadonnut, mutta sitten ku ajattelee kuinka paljon on tapahtunut tänä aikana niin voi vaa aatella, että wow.

Viimeset viikot tyttökoululaisena

Koulussa meillä on jäljellä enään noin 2 viikkoa ja sitten meillä alkaa semmonen ’study leave’, koska joillakin on isoja kokeita. Mun ei tartte tehdä niitä onneks, joten mun kesäloma alkaa jo toukokuun puolessa välissä. Koulussa tällä hetkellä pääasiassa tehdään kertausta, joten vähällä selviää ja musta on mukava mennä kouluun, koska siellä sitten voi olla kaverien kanssa. On kyllä tosi hassua ajatella, että kohta mun ’ura’ tyttökoululaisena on ohi. Tulee olemaan varmasti super haikeaa vikana päivänä, mutta se on sitten sen ajan huoli. Musta oli aika huvittavaa tänään kun yks mun luokkalainen alko kyselee multa kysymyksiä Suomesta, vaikka ollaan jo oltu samalla luokalla se 8kk. Mutta oli silti kiva kertoa juttuja ja opettaa joitakin perus sanoja. 

Elämät kohtaa

Mun perhe tulee vähänku hakemaan mut täältä kotiin kesäkuussa. Oon siitä aika innoissani, koska sit voin näyttää heille missä oon asunu viimesen vuoden. Tässä kohtaa mieleen tulee cliché ’exchange isn’t a year in your life, it’s a life in a year’. Toi on musta tosi osuva, koska oon rakentanu tänne ihan uuden elämän uuteen paikkaan. Mulla on Suomi elämä ja tää Britti elämä, mutta sitten kun mun perhe tulee tänne ni ne elämät kohtaa. Se tulee varmaa tosi outoa nähä heidät täällä, koska he ei tavallaan kuulu tähän elämään, jonka oon ihan ite rakentanu. Mun host äiti sano, että se tulee olee niilleki hassua nähdä mut mun perheen kanssa, koska eihän he oo ikinä tietty nähy mua mun oikeen perheen kanssa.

Sekailaiset fiilikset

Mulla on niin sekavat fiilikset, osa musta ei jaksa oottaa, että pääsee kotiin oman perheen ja kaverien luokse, mutta osa musta ei millään tahtois lähteä täältä. Mua nyt jo stressaa heippojen sanominen vaikka siihen on vielä yli kuukausi, eikä mun pitäs sitä vielä aatella ollenkaan. Oon vaan aina ollu tosi huono sanomaan heippoja. Onneks Britit on niin lähellä, että tänne voi tulla helposti vaikka viikonlopuks ja tietää, että on ihmisiä jotka ottaa avosylin vastaan.

Niin paljon tapahtunu tässä vuodessa ja niin paljon oon kasvaa ihmisenä, että huhhuh. Voin sanoa, että vaihtoon lähteminen on ollu mun elämän paras päätös tähän mennessä. Tietenkään tää ei oo ollu aina helppoa, mut ei sen kuulukkaan olla. Eihän elämä koti-Suomessakaan aina oo helppoa. Mutta todellaki on ollut sen kaiken arvosta. Eli, jos joku miettii lähtemistä, niin suosittelen todellakin!! Poistukaa mukavuusalueeltanne ja menkää kokemaan aivan mahti vuosi!

Kesäfiiliksin, Marleena x