High School USA:ssa



Mulla on nyt noin puoli vuotta amerikkalaista high schoolia takanapäin ja oon omaksunu aika hyvin paikallisen high schoolin käytösmallit ja samalla oon tietenkin tutustunu hurjan moniin erilaisiin ihmisiin. Vaikka ennen vaihtarivuoden alkua mulle sanottiin, ettei kannata odottaa mitään stereotyyppistä meininkiä High School Musicalin tai Gleen tapaan, niin kuitenkin mun hieman yli 1200 oppilaan high school muistuttaa aikalailla just sellasta kouluelämää, mitä noissa leffoissa on totuttu näkee. Ei se tietenkään oo pelkästään pöydillä tanssimista (vaikka tätäkin olen nähnyt) tai hirveitä ruokasotia (näitäkin tapahtuu aina silloin tällöin), mutta jotain sinnepäin kuitenkin.

Listaan tähän muutamia stereotypioita, joihin oon viimesen puolen vuoden aikana törmänny.

Cool kids
Kaikki samanoloset tyypit muodostavat oman tiiviin ryhmän keskenään. Jokaisella ryhmällä on ruokalassa tietty pöytä, missä istutaan yhdessä lounaalla. Varsinkin meille senioreille (eli viimeisen vuoden lukiolaisille) on varattu kokonaan oma ruokailualue, mutta todellisuudessa vaan noin puolet siellä istuvista on oikeesti senioreita; sinne pääsee istuu myös ne, joita voitais kutsua nimellä ”cool kids”, kuten koulun futisjoukkueessa pelaavat, cheerleaderit sekä erittäin sosiaaliset ja suositut tyypit. Oon kuitenkin huomannu, että ketään ei jätetä yksin ja loppujen lopuks näitä "sääntöjä” rikotaan ilahduttavan useesti. Tästä hyvänä esimerkkinä se, kun viime viikolla yks koulun suosituimmista tytöistä kysy ison, näyttävän julisteen ja ilmapallojen kanssa yhtä hieman kehitysvammaista ja hiljasempaa poikaa ystävänpäivän tanssiaisiin. Tästä ladattiin video nettiinkin, jota jaettiin ihan kiitettävästi. Ite oon senioreiden alueella kiertäny lähes jokaisen pöydän läpi ja mulla on kavereita vähän joka pöydässä ja ryhmässä, mikä on tosi mukavaa. Suomalaisena vaihtarina on ollu yllättävän helppoo tutustua paikallisiin sekä toisiin vaihtareihin ja saada näin paljon uusia ystäviä ja kavereita.

Good morning Mrs McBride!
Opettajia kutsutaan aina Ms/Mrs/Mr + sukunimi. Vaikka etunimiä ei kouluhenkilökuntaa puhutellessa käytetä, opettajat on ainakin Suomeen verrattuna tosi paljon läheisempiä oppilaidensa kanssa, joskus lähes kaveritasolla! Tiedän muutamia, jotka tekstailee opettajilleen myös vapaa-ajalla ja vaihtaa kuulumisia sekä uskoutuu toisilleen ongelmistaan molemmin puolin.



School lunch
Niin kuin aikasemmin kerroin, ruokasotia käydään aina silloin tällöin, itekin sain just viime viikolla mandariinista päähän. Senioreiden alueella ruokasotia ei ole läheskään niin paljon kuin muissa pöydissä, minkä takia tykkäänkin istua just siellä. Kouluruokailusta joutuu maksamaan 3$/lounas (=2,65€), mutta jotkut tuovat myös mukanaan omat eväät just sellasessa kliseisessä lunch boxissa tai ruskeessa paperipussissa. Koululounas on super amerikkalainen, tarjolla on päivittäin jotain näistä: hodareita, hampurilaisia, nachoja, tacoja, tortilloja, BBQ-ribsejä, pizzaa jne. Meidän koulussa on mahdollista syödä myös aamiainen, joka maksaa 2$.

Meet me at my locker
Jokaisella oppilaalla on käytössä oma metallinen kaappi tai loksa, jotka on kaikille tuttuja useista amerikkalaisista high school-leffoista. Kaapit on tietenkin maalattu koulun väreillä ja ne avataan pyörittämällä numerolukkoa, joka jumittuu kiusallisen usein. Joskus voi löytää omasta kaapista söpöjä yllätyksiä, kuten pieniä viestejä ja lappusia. Kaapissa säilytetään useimmien koko päivän ajan omaa koululaukkua tai reppua (lähes kaikki täällä käyttää reppua), joten painavat ja paksut koulukirjat ja vihkojen tilalla oleva yksi iso kansio kannetaan kädessä. Koulun kellon sointi alottaa ja lopettaa tunnit, kaikki ryntää pois luokasta heti sillä sekunnilla, kun kello pärähtää soimaan.

Yellow school buses
Arviolta noin yli puolet USA:n koululaisista eli about 26 miljoonaa kuskataan päivittäin kouluun keltaisilla koulubusseilla. Ite asun kätevästi vain kahden minuutin kävelymatkan päässä koulusta. Aluksi harmitti, että en saa kokea sitä keltaisella koulubussilla ajelua, mutta nykyään oon ihan onnellinen, sillä bussilla kulkijat joutuu herämään pahimmassa tapauksessa jo kello viiden aikoihin. Ite pystyn nukkumaan ainakin puoli seitsemään asti. Koulupäivät alkaa täällä joka aamu klo 7.20.

Tässä muutamia hassuja yksityiskohtia, mitä oon huomannu. Kohta on siis Valentine’s Day ja tän vuoden ekat tanssiaiset, ”Tolo”, minne tytön on tarkotus kysyä poikaa. En vielä oo varma miten täällä juhlitaan ystävänpäivää, kun se nyt sattuu sunnuntaille. Ite oon kyllä reissussa sillon muutenkin, koska meillä on neljän päivän viikonloppu!

Terveiset täältä +18°C aurinkoisesta Bremertonista!
- Jasmin