Tuomaksen blogi #8 - Super Bowl!

Sunnuntaina seitsemäs helmikuuta pelattiin historian 50. Super Bowl. Super Bowlissa ratkeaa Amerikkalaisen jalkapallon mestaruus, joka tänä vuonna meni Denveriin. Super Bowlissa ei ole pelkästään kyse mestaruuden ratkeamisesta. Tapahtumasta on vuosien saatossa muodostunut koko kansan rakastama kulttuurielämys sekä miljoonabisnes. Tapahtumassa kiteytyy Amerikkalaisuus kaikin puolin. Patrioottisuus sekä kapitalismi on vahvasti läsnä sekä alkukantainen selviytymistaistelu 120 jaardin pitkällä kentällä. Istun alas olohuoneemme sohvalle, kun ottelun alkuun on reilut parikymmentä minuuttia aikaa. Santa Clarassa, Californiassa on aloitettu ottelun avajaiset. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä tapahtuma on sarjassaan viideskymmenes. Kansallislaulun esittäjä on sonnustautunut Amerikan lipun väreihin. Yleisö pitää käsiään sydämillään, kun viimeisen soinnun kohdalla hävittäjät lentävät stadionin yli johdattaen yleisön raikuviin aplodeihin. Takaraivossani virtaa tietoisuus, että nyt ollaan Amerikkalaisuuden keskiössä.

Ilmassa leijuu suuren urheilujuhlan humua, kun aloituspotku lentää kohti taivasta. Ottelua ei kestä kauaa, kunnes ensimmäinen mainoskatko alkaa. Mainokset ovat erilaisia, mihin sitä yleensä on tottunut. Mainoksissa esiintyy tavallista enemmän samoja piirteitä: julkisuudenhenkilöitä, huomionhakuista ja jokseenkin ylitseampuvaa huumoria sekä uniikkeja, hiottuja kokonaisuuksia, mitä löytyy vain Super Bowlin mainoskatkoilta. Syy on yksinkertainen; kolmenkymmenen sekunnin mainos maksaa viisi miljoonaa USA:n dollaria. Hintalappu on historian korkein Super Bowlissa. Mainoksia on kuitenkin hauska seurata. Mainoksia on väkerretty vuosikausia sopimaan täydellisesti kohdemarkkinaansa, eikä sekunteja ole haaskattu. (Ei ollut yllätys, että puolet mainoksista oli automainoksia.)
Ottelu on pitkä, koko illan tapahtuma. Melkein viiden tunnin elämys on saapunut puoliväliin. Valkoraitainen kenttä muuttuu minuuteissa lavaksi, johon Coldplayn, Bruno Mars ja Beyonce nousevat viihdyttämään yli 71-tuhatta ihmistä ja noin 150 miljoonaa ihmistä TV:n ääressä. Kuvakulmat poukkoilevat ympäri stadionia musiikin pauhatessa. Show on näkemisen arvoinen, niin kuin yleensä aina aikaisemminkin. Väliaikaesityksistä on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kasvanut itsessään suuri puheenaihe, joka heijastaa maan kulttuuria, vuosikymmentä sekä kyseistä vuotta kaikin puolin.

Fyysinen ja henkinen väkivalta huokuu kentällä. Lajin äärimmäinen strategisuus liitettynä fyysisiin kaksinkamppailuihin sekä valtavaan henkiseen sodankäyntiin ja fyysisen väkivallan uhkaan luo lajin, jota siteerataan "Amerikkalaisten lajina". Jotakin Amerikkalaisesta jalkapallosta ymmärtävänä osaan sanoa, ettei finaali pelillisestä näkökulmasta ollut erityisen hyvä taikka viihdyttävä. Tähän vaikutti mielestäni vahvasti voittajajoukkueen, Denver Broncojen agressiivinen puolustuspelaaminen. Kuitenkin koin ensimmäisen livenä seuraamani Super Bowlin kokemukseksi, minkä tulen muistamaan vielä pitkään.

-Tuomas