Tuomaksen blogi #9 - Urheilutapahtumia!



Maaliskuu on täällä lukiolaisten lempi kuukausi. Kelit lämpenevät, lumet sulavat ja lukioiden talvilajeissa pelataan ratkaisevat pelit. Kaksi suurinta talvilajia ovat jääkiekko ja koripallo. Molemmissa on sama tavoite: pelata joukkueensa osavaltion lopputurnaukseen ja turnauksen voittaminen.

Osavaltioiden lopputurnaukset ovat urheilijoille vuoden kohokohta. Turnauksen voittoa pystyy vertaamaan Suomen mestaruuden voittoon. Minnesotahan on suunnilleen samaa kokoluokkaa väestöltään kuin Suomi. Erottava tekijä on ihmisten antama huomio nuorisourheilulle. Minnesotan "State hockey tournamentiin" jonotetaan lippuja neljä tuntia loppuunmyytyyn kahdenkymmenentuhannen istuimen Target Centeriin. Areenalle, missä NHL-seura Minnesota Wild pelaa kotiottelunsa. Ihmisiä kiertelee areenan ympärillä myymässä ennakkotilauksella tilattuja lippuja sadalla dollarilla. Jos koulusi pelaa lopputurnauksessa, koulupäivät on peruttu ja lähes koko koulu lähtee kannustamaan paikan päälle.

Kouluni jääkiekkojoukkue ei lunastanut paikkaa turnauksesta, mikä ei kuitenkaan tappanut kouluni kiinnostusta muihin peleihin. Opettajat raahasivat luokkien perillä pölyttyneet TV:t, mistä luokka seurasi otteluita. Seuraamista kuitenkin rajoitti televisioidemme iän aiheuttamat ajoittaiset lumisateet ja resoluution, joka muistutti ensimmäisiä videopelejä 60-luvulla.

Olen huomannut selvästi, kuinka suomalaiset suosivat ammattiurheilua, junioriurheilun yli. Tähän vaikuttaa osin se, kuinka koululaiset haluavat kannattaa ja olla paikalla koulunsa peleissä. Myös jo peruskoulusta valmistuneet aikuiset löytävät tiensä peleihin seuraamaan kuinka vanhalla koulunsa joukkueella menee. Suomessa puolestaan nuorisolla ei ole oikein mitään sidettä junioriseuroihin, ellei niissä itse pelaa.

On kulunut muutama päivä osavaltion jääkiekkolopputurnauksen finaalin pelaamisesta. Olen katsomassa kouluni, Eskon ensimmäistä playoff-ottelua koripallossa. Pelin syke on korkealla ja pallo liikkuu ennätysvauhdilla ympäri kenttää. Tajuan, kuinka monet suosivat nopeatempoista lukio- sekä yliopistokoripalloa hitaan NBA:n sijasta. Yleisö haukkoo henkeään, kun pelin suunta muuttuu ja huutaa kurkkunsa kipeäksi, kun oma joukkue onnistuu. En ole ikinä seitsemäntoistavuotisessa elämässäni kohdannut yhtä äänekästä sekä intohimoista kannatusta missään urheilutapahtumassa. Kouluni joukkue häviää, eikä heillä ole enää pelejä luvassa. Palaan kuitenkin jo seuraavana päivä seuraamaan muita otteluita.

-Tuomas