Tuomaksen blogi #11 - Miksi ei kannata luoda odotuksia vaihtovuodelle!



Viimeinen kuukauteni on alkanut. On haastavaa ottaa kaikki ilo irti viimeisestä kuukaudesta, kun haluaisi jo palata takaisin Suomeen. Lähteminen täältä ei jännitä ollenkaan, mutta Suomeen palaaminen sen sijaan hermostuttaa. Minulla oli sama tilanne, kun jätin kotimaan taakseni viime elokuussa. Ei se lähtö jännittänyt ollenkaan vaan se saapuminen jenkkeihin. Jännitystä loi varsinkin ajatus siitä, ettei tiennyt, mitä kohteessa sinua odottaa. Minulle on kerrottu aika hyvin, mitä kaikkea Suomessa on meneillään. Kuitenkin paljon asioita on muuttunut ja epävarmuutta on jonkin verran ilmassa. Esimerkiksi, miten ihmiset ympärilläni ovat muuttuneet. Sekä kuinka minä tulen sopeutumaan uuteen ympäristöön, sillä kyllähän minäkin olen muuttunut aika lailla kymmenessä kuukaudessa.

Pienen fiilisten jakamisen jälkeen olen valmis aloittamaan toiseksi viimeisen oppilastoimittajakirjoitukseni. Itse jo yhdeksän kuukautta "kokeneena" haluan antaa mahdollisesti jonain päivänä vaihto-oppilaina oleville neuvoja. Tärkeimpänä aiheena näen ihmisten oletuksista/odotuksista vaihtovuotta kohtaan puhumisen. Eli toisin sanoen, mitä kannattaa ja mitä ei kannata odottaa vuodelta.

Haluan lähteä siitä liikkeelle, ettei tulevalta vuodelta kannata odottaa mitään. Itselläni niin kuin luultavasti kaikilla muillakin vaihto-oppilaiksi lähtevillä on tietynlainen odotus ja tietynlaiset näkemykset siitä, mitä kaikkea vaihtovuosi tulee pitämään sisällään. Kuitenkaan kaikkeen ei voi vaikuttaa. Esimerkiksi, jos on jo Suomessa päättänyt, että vaihtovuonnaan haluaa treenata itsensä huippukuntoon, se ei välttämättä ole kohdemaassa mahdollista. Vaikka kuinka paljon yrittäisi treenata, olosuhteet voivat mahdollisesti olla täysin sinua vastaan. Mitä jos sinulla ei ole ketään, joka ajaisin sinut urheilemaan. Mitä jos mikään koulu-urheilusta ei kiinnosta. Mitä jos polvesta katkeaa nivelside ja et pysty urheilemaan kuuteen kuukauteen. Mitä jos unelmasi on aina ollut pelata baseballia amerikkalaisessa high-schoolissa, mutta sinua ei valita joukkueeseen. Mitä jos haluat tehdä paljon kavereita, mutta et löydä sinun tyylisiäsi ihmisiä keiden kanssa ystävystyä.

Pointtini on, ettei kannata ladata itseään täyteen suuria odotuksia, sekä haaveita, mihin ei loppukädessä voi välttämättä vaikuttaa. Mielestäni olisi parasta lähteä vaihtovuoteen asenteella, että mitä tahansa uudessa maassa tulee vastaan, niin otat sen ilolla vastaan. Oletuksia tai tavotteita ei kannata luoda vielä ennen lähtöä, ne kannattaa luoda vasta kohdemaassa. Tavoitteet vaihtovuodelle kannattaa asettaa vasta, kun tietää paikalliset realiteetit ja realistiset mahdollisuudet suunnitelmien toteuttamiseksi. Näin säästyy varmasti täysin turhalta, sekä helposti vältettävältä mielipahalta sekä mahdolliselta katkeruudelta.

Haluan kuitenkin nyt tyrmätä juuri kertomani argumentin, sillä joitain asioita saa olettaa vaihtovuodelta. On olemassa asioita mitä tulee varmasti tapahtumaan ja taitoja mitä tulet varmasti kartuttamaan vaihtovuonnasi. Esimerkiksi kielitaito on jotain, mikä varmasti tulee kehittymään paljon, oli tilanne mikä tahansa. Tulet myös asumaan melkein kokonaisen vuoden uudessa kulttuurissa, perheessä, kaveripiirissä sekä koulussa. Henkinen kehittyminen on jatkuvaa joutuessaan joustamaan ja sopeutumaan uuteen ympäristöön. Tulet kohtaamaan varmasti vastoinkäymisiä ja joudut kohtaamaan ja selviytymään niistä lähtökohtaisesti yksin, ilman lähimmäisten tukea. Joudut löytämään vaihtoehtoisia tapoja saada, mitä haluat. Joudut kohtaamaan asioita uudesta kulttuuristasi, mistä et pidä, mutta joudut hyväksymään ne ja löytämään oman tapasi selviytyä niistä. Suuri osa vuotta on siis henkistä kypsymistä kohti aikuisuutta. Vaihtovuonna on myös paljon aikaa ottaa rennosti ja ihmetellä elämää. Ihmetellä, että kuka oikeastaan on ja mihin sitä tulee menemään tulevaisuudessa. On siis olemassa asioita, mitä kannattaa odottaa vuodelta ja mitä ei.
-Tuomas