Iiriksen blogi #11 - Lähdön tunnelmat



Huomenna aamulla se koittaa, pitkään mielessä ollut lähtö. Lentoni lähtee aikataulun mukaan klo. 12.17 Atlantan kentältä. Kentälle on hieman matkaa, joten aamulla odottaa siis aikainen herätys. En ole osannut oikein vieläkään päättää, että odotanko kotiinpaluuta innolla vai surulla. Totta kai on ihanaa nähdä perhettä ja kavereita pitkästä aikaa, mutta samalla tuntuu todella ikävältä jättää kaikki täällä taakse. Varsinkin omalla kohdallani, olemme todella läheisiä sekä host-vanhempieni, että –siskoni kanssa. Olen edelleenkin todella iloinen siitä, kuinka hyvä tuuri minulla kävi perheeni kanssa. Olen kuullut, ettei kaikilla ole klikannut perheidensä kanssa, joten olin itse todella onnekas. Onhan se kuitenkin tiedostettavissa, ettei kaikkien kanssa voi kohdata kemiat, eikä sitä ennalta osaa sanoa. Omat kokemukseni ovat kuitenkin siis erittäin hyvät. Tuntuu, että olen sopeutunut tänne todella hyvin ja näin ohjelman loppua kohden, palaset ovat alkaneet loksahdella kohdalleen. Tietysti nyt tuntuu, että juuri kun kaikki hauska oli alkamassa ja asiat alkoivat onnistua, joudun lähtemään. Tämä tunne on varmasti monella muullakin vaihtarilla, koska vaikka vuosi kuulostaa pitkältä ajalta, se kyllä vain hurahtaa ohi!

Kaikki täällä on tullut niin tutuksi, että Suomessa elämä tuntuu taas aluksi varmasti tosi oudolta. En osaa edes kuvitella tällä hetkellä paluuta kouluun ja muuta normaalia arkea, sillä arkeni täällä on aivan erilaista. Kesä on kuitenkin jo täällä ja minulla on kaikenlaisia suunnitelmia kavereideni sekä perheeni kanssa. Kiva, että tulen Suomeen jo näin kesän alussa, että ehdin lomailla ja sopeutua takaisin ennen koulun alkua.

Odotan innolla huomenna alkavaa Year End Campia Washington DC:ssä. En ole ennen käynyt siellä, joten on kiva päästä näkemään taas uusia paikkoja ja tietysti tapaamaan uusia ihmisiä! On varmasti mukavaa jutella omista kokemuksistaan toisten vaihtareiden kanssa ja alkaa palautella mieleen ajatuksia Suomesta ja kodista. Laukkuni ovat jo pakattu, kaikki tavarat mahtuivat yhteen ruumaan menevään matkatavaraan, sekä yhteen sisälle otettavaan laukkuun. Olen itsekin yllättynyt, että sain vuoden vaatteet sovitettua niihin. Äitini oli täällä käymässä noin kuukausi sitten, joten sekin oli avuksi, kun sain suuren osan tavaroistani laitettua hänen mukaansa. Laukkuni paino on aika lailla rajalla, joten täytyy katsoa huomenna kentällä, jos joudun alkaa availla ja siirrellä tavaroita laukuissa. Olen kuullut muilta oppilailta, että heillä on ollut paljon ongelmia saada vaatteita mahdutettua laukkuihin. Tämä on varmasti myös, jos on asunut kylmemässä osavaltiossa. Georgiassa oli onneksi leuto talvi, joten onni kävi siinäkin suhteessa. On täältä kuitenkin tullut aika paljon kaikkea osteltua, joten laukut ovat kyllä täynnä. Tuliaisetkin on perheelle ostettu, katsotaan jos Washingtonista tarttuisi vielä jotain mukaan!

- Iiris