Tiian blogi #8 - Kohti kevättä

Apua, nyt alkaa pikkuhiljaa aika käymään vähiin täällä… Vajaa sata päivää jäljellä! Meidän kouluvuosi on jaettu neljään jaksoon ja nyt ensi perjantaina alkaa viimeinen jakso. Siis aika on mennyt ihan tajuttoman nopeasti, en kestä.

Nyt kun alkaa päivät käymään vähiin niin tuntuu, että on yhtäkkiä kokoajan kamalasti kaikkea meneillään. Tein viime viikolla koulussa ACT kokeen, joka on siis koko high schoolin kattava yleiskoe (verrattavissa valtakunnallisiin kokeisiin Suomessa). Näille jenkeille noi ACT tulokset on tosi tärkeitä, koska mitä paremmin niissä suoriutuu, sitä parempi todennäköisyys on saada jonkinnäköistä rahallista tukea collegea varten. Itse tein kokeen ihan testimielessä, kun tuloksillahan ei sinänsä ole väliä. Tein kyllä siisi ihan parhaani, mutta en harjoitellut kotona sitä varten, niinkuin jotkut kavereistani teki. ACT on jaettu neljään osa-alueeseen: englanti, matematiikka, sciense ja lukeminen. Jokaisessa osa-alueessa on aikaraja ja ainakin omalla kohdalla aika loppui aina vähän liian aikaisin, joten viimeiset vastaukset tuli aina arvottua. Koe on siis monivalintakoe, joten vaikka ei vastausta tietäisikään, niin aina kannattaa jotain arvata. Tulokset tulee varmaankin tässä muutaman viikon sisällä, vähän kyllä jänskättää nähdä miten pärjäsin. Suosittelen kyllä kaikkia vaihtareita ottamaan tuon kokeen ja katsomaan, että miten hyvin onnistuu suoriutumaan, kun ei siitä mitään haittaakaan ole. Lisäksi JOS joku päättäisi tulla Amerikkaan collegeen niin jos olen oikein ymmärtänyt niin suurin osa yliopistoista vaatii ACT kokeen suorittamisen ennen kuin he hyväksyvät oppilaan sisään kyseiseen kouluun.



Toinen iso juttu (ainakin minulle): promit. Nyt on tasan kuukausi aikaa promeihin ja pakko sanoa, että nyt on kyllä koulun jokaisella tytöllä sellainen mekkometsästys päällä että huhhuh. Täällä Mississipissä, tai ainakin täällä mun koulussa promit on tosi iso juttu, ja tytöt käyttää ihan mielettömiä summia mekkoihin, rusketukseen, kynsiin, hiuksiin, meikkiin… Kaikkeen. Ollaan kavereiden kanssa muutaman kerran käyty mekkokaupoilla, mutta vielä en ole mieleistäni löytänyt. Vaikka kyse onkin (yleensä) pitkistä ja hienoista mekoista, on näiden promimekot kuitenkin aika eri tyyppisiä kun vanhojentanssimekot. Kukkakuosit ja paljetit ja kaksiosaiset mekot on nyt kovassa huudossa, saa nähdä millainen mekko tarttuu loppupelissä itselle mukaan.

Spring Break:kin lähestyy! Yleensä porukka lähtee rannalle spring breakin aikana, mutta me vietetään loma ihan kotosalla porukoiden kanssa. Ollaan nimittäin nyt keskellä muuttoprosessia, joten nyt ei ollut hyvä aika alkaa suunnitella mitään sen kummempia lomia. Muutetaan siis nykyisestä naapurustosta noin 15 minuutin päässä sijaitsevaan naapurustoon. Host vanhemmat on tässä vaihtovuoden aikana rakennuttanut uutta kotia, ja nyt vihdoin on aika vaihtaa maisemaa. Muutto nyt ei tietenkään ole erityisen kivaa, mutta odotan kyllä innolla uudessa talossa asumista! Pakkasin tänään itseasiassa muutamia vaatteita matkalaukkuun, ja tuli ihan sellainen fiilis, että olisin pakkaamassa tavaroita Suomea varten. Kouraisi kyllä vatsasta, kun tajusi, että muutaman kuukauden päästä pitää jo pakata uudelleen…



Mulla on hirmuisen ristiriitaiset fiilikset kaikesta. Tykkään olla täällä ihan mielettömän paljon: viihdyn täällä tosi hyvin ja olen ylipäätänsäkkin tosi onnellinen. Sinänsä en tahtoisi yhtään palata Suomeen, mutta sitten toisaalta kaverit ja perhe odottaa siellä… Ihan kamalaa, mutta sellaista se on: mulla on nyt kaksi kotia. Tulen aivan varmasti palaamaan tänne, varmaan jopa suhteellisen pian. Ajattelin, että olisi makeeta päästä näkemään kavereitten graduation-päivä ensivuonna, mutta pitää vähän katsella miten menee aikataulut yhteen ja miten lukio lähtee rullaamaan taas Suomessa. Vähän pelottaa se lukioon palaaminen, koska täällä koulunkäynti on niin kamalan helppoa, eikä oppilailta vaadita paljoa. Tuntuu että ruotsin ja ranskan kielitaidot on päässyt ruostumaan ihan kunnolla… Noh, sellaista se on.



Mitäs muuta… Oltiin kavereiden kanssa eläintarhassa muutama viikko taaksepäin, ja täytyy sanoa että oli ihan mahtava päivä mennä eläintarhaan. Oli aivan mielettömän lämmin, lähemmäs 30 astetta ja aurinko paistoi. Eläintarha näytti aivan erilaseta kuin viimekerralla kun olin siellä! Koulussa on nyt vaihtunut basketball ja soccer- seasonit baseball ja soft ball- seasoneihin, joten ollaan aika aktiivisesti käyty katsomassa näitä pallopelejä. Meidän koululla on tosi kova baseball-joukkue, joten niitä pelejä on myös kiva sitten käydä katsomassa, kun taso on kova.

Viikko sitten mentiin myös käymään läheisessä leiripaikassa kansallispuistossa. Oltiin (teko)järven rannalla ja oli kyllä tosi kauniit maisemat. Laitettiin nuotio kokoon ja kuunneltiin country-musiikkia ja oli kyllä hauskaa. Alan pikkuhiljaa lämmetä country-musiikille, vaikken ennen mikään fani ollutkaan. Apua. Näin sitä vaan muuttuu ja kulttuurit tarttuu!



Kulttuureista puheenollen, puhutaampas small talkista. INHOSIN small talkia Suomessa: inhosin kun myyjät tuli kysymään vaatekaupoissa tarvitsenko apua, tuli epämukava olo jopa kun kaupan kassa kysyi laitetaanko kuitti pussiin. Mutta kaikki toi on takana päin. Siis tää reissu on kyllä opettanut niin paljon! Täällä etelässä ollaan tosi mukavia ja avoimia ja puheliaita muutenkin, niin shokkihan se oli kun tänne tuli. Nyt kun on kaikkeen tottunut, niin on ihan mahtava huomata miten sitä itsekkin on päässyt vähän esiin omasta kuoresta. Nyt ei ole mikään ongelma aloittaa pientä small talkia kaupan kassan kanssa! Kohteliaisuuksia tulee sanottua ihan tuntemattomille, ja kohteliaisuuksia myös tulee saatua ihan tuntemattomilta. Tykkään tästä kulttuurista ihan mielettömän paljon, ja toivon, että tälläistä tää olisi Suomessakin. Kaikki vaihtarit sanoo varmasti tätä samaa, mutta yritän kyllä säilyttää tän täällä oppimani kulttuurin, ja aion myös yrittää parhaani mukaan tuoda sitä Suomeen!

- Tiia