Kavereita?



Vaihto-oppilaan kaverit jäävät Suomeen

Vaihtoon lähtiessä pitää tietystikin jättää monia asioita jälkeen, koska kaikkea ei vaan pysty pakkaa mukaan. Kaikki kaipaa erilaisia juttuja, riippuen siitä, mikä on itelle tärkeetä.
Mulle vaikein juttu, oli lähtee ja jättää kaikki mun ihanat Suomi-kaverit jälkeen. Se että on kavereita, ihmisiä kenen kanssa jutella ja vaan olla, on mulle ja ihan varmasti tosi monelle muullekin iso juttu, varsinkin tässä iässä. Tän takia oon ihan varma, etten oo ainoo joka pohti, että miten ihmeessä niitä uusia kavereita sit saadaan.

Kun mietin aikaa ennen mun vaihtoon lähtöä muistan, että puhuin aina siitä, kuinka haluun puhuu kaikille ja tutustuu uusiin ihmisiin. Kuitenkin, kun koulu vihdoin alko mä tajusin, etten oo mikään sosiaalisin ja avoimin ihminen ikinä ja mua alko pelottaa ihan sikana, etten saa kavereita. En oo koskaan ennen ollu tilanteessa, jossa mun olis ollu pakko saada kavereita. Tykkään puhuu ihmisille ja uudet tyypit on aina kivoja, mut niinku oikeesti; miten niitä kavereita oikeen saadaan?

Vinkkejä kaverien saamiseen

Tässä teille varmaan kliseisin ja ärsyttävin vinkki ikinä: menkää puhumaan kaikille. Se voi olla pelottavaa, mutta muita vaihtoehtoi ei oikeen oo. Mä vasta tänne tultuani aloin tajuta, että oon uusissa tilanteissa aika ujo ja ekat päivät koulussa oli oikeesti aika pelottavii. En halunnu mennä puhuu kenellekään, koska kaikki huomas heti mun aksentin ja kaikki tyhmät pikku virheet, joita tein puhuessani. Tajusin kuitenkin onneks aika pian, että sillä ei oo mitään merkitystä, koska mä oon just se kuka oon enkä mahda sille minkään, etten oo täydellinen kaikessa mitä teen.

Älä siis käytä aikaa siihen, että häpeet sun aksenttii tai jotain virheitä, joita teet tai oikeestaan mitään muutakaan, koska voin luvata, ettet oo ainoo! Kunhan vaan oot oma ittes ja yrität parhaas, nii se on tärkeintä. Älä myöskään pelkää mennä puhumaan uusille tyypeille, ihan sama ketä ne on. Okei joo, ehkä jotkut sit osottautuu olemaan sellasii, keitä ei kiinnosta tutustuu suhun, mutta ihan sama! Suurin osa ihmisistä on oikeesti tosi kivoja ja ihan valmiita tutustuu suhun ja kuunnella sun mahtavii Suomi juttujas.

Ensimmäiset askeleet kaverisuhteeseen

Mun historian tunneilla on yks tosi kiva poika ja kun näin sen ekaa kertaa, aattelin et se oli paljon coolimpi kun mä, enkä uskaltanu mennä puhumaan sille varmaan kuukauteen. Se oli söpö jefu poika ja mä vaan joku random vaihtari. Mut arvatkaa mitä? Tää poika on nyt mun paras kaveri. Päätin vaan yhtenä päivänä, että hitsi mä haluun tutustuu siihen, ja nyt noin kuukaus myöhemmin, me ollaan oikeesti tyyliin parhaita kavereita. Voin puhuu sille ihan kaikesta ja rakastan hengaa sen kaa. Oon niin ilonen, että uskalsin mennä puhumaan sille. Menkää siis oikeesti pelkäämättä tutustumaan kaikkiin kivan olosiin tyyppeihin, koska niin niitä kavereita saa. Ja jos jotain noloo sit tapahtuu tai teistä ei tuukkaan mitään parhaita kavereita, niin ihan sama! Sä lähet kuitenkin pois muutaman kuukauden päästä ja kaikki tää jää jälkeen, haha!

Haluun kuitenki myös sanoo, että jos oot sellanen vaihtari, joka nauttii enemmän vaan vaikka host-perheen kanssa oleskelusta, niin ei sun tarvii pakosta mitään kavereita alkaa hommaamaan. Me ollaan kaikki erilaisia ja toivon, että jokainen saa rakentaa itelleen just sellasen vuoden, josta ite nauttii ja joka tuntuu hyvältä.

Muista, että tää on sun vuotes!

xx Anna