Arkeni Amerikassa



Yli kolme kuukautta pyörähtänyt, mitä ihmettä… Aika menee kyllä tosi nopeesti, varsinkin kun itselläni tuntuu olevan jatkuvasti tekemistä. Nyt kun mulla on löytynyt harrastus ja muutenkin arki tuntuu tutulta ja turvalliselta, ajattelin vähän kertoa että mitä mä täällä puuhailen.

Jääkiekko

Niinkuin viime postauksessa mainitsin, oon alottanut jääkiekon. Oon nauttinu siitä tosi paljon ja musta on ihan tosi siistiä päästä vihdoin harrastamaan jääkiekkoa, koska Suomessa ei siihen oikeen ollut ikinä hyvää mahdollisuutta. Yks mun vaatimuksista vaihtoon lähtiessä olikin se, että pääsisin jonnekkin pohjoiseen, missä pääsisin jääkiekkoa kokeilemaan. Harrastin Suomessa salibandyä 6 vuotta, joten mailan kanssa toimiminen on melko luonnollista. Löytyy myös lyhyt historia taitoluistelun puolelta.

Koulun jälkeen…

Koulun loputtua kello 2.36 kävelen yleensä suoraan kotiin. Kotona syön ja saatan ehkä tässä vaiheessa tehdä läksyt. Tykkään yleensä kotiin saavuttuani olla vaan rauhassa tekemättä mitään, ja huolehtia läksyistä sitten myöhemmin. Itse en edes saa mitään suuria määriä läksyjä, mistä olen hyvin kiitollinen.

Treenit alkaa yleensä viiden tai kuuden aikoihin, riippuu päivästä. Saatiin kauden alkaessa kalenterit, josta näkee aina milloin on treenejä ja pelejä. Maanantaisin, tiistaisin ja torstain treenataan yleensä jäällä, ja perjantaisin koulun omalla salilla. Pelejä on keskiviikkoisin ja lauantaisin. Muut urheilulajit treenaa yleensä maanantaista perjantaihin koululla joka päivä samaan aikaan, mutta koska meidän pitää itse maksaa jää (koululla ei ole jäätä tai mitään hallia), on treenejä vähän joustavammin. Ja kyllä, jääkiekko maksaa täällä sen jään takia, mutta huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Täällä on myös mahdollisuus tehdä erilaisia “fundraising” juttuja eli rahankeräyksiä joukkueen kanssa, jotta kausi on halvempi.

Treenien jälkeen kun tulen kotiin, syön, käyn suihkussa ja teen läksyt jos en niitä vielä tehnyt. Saatan jäädä katsomaan telkkaria mun host-äidin kanssa jos se on vielä valveilla, mutta jos treenit loppuu myöhään, puuhastelen yksikseni omia juttuja.

Meidän jääkiekkojoukkue on tosi ihana! Mut otettiin tosi hyvin vastaan ja kaikki on älyttömän mukavia. Treeneissä on aina tosi hauskaa ja oon tosi onnellinen et valitsin just jääkiekon. Kokeilin tosi monia lajeja syksyllä, mutta mikään ei oikein tuntunut omalta. Jääkiekko on ollu heti ekoista treeneistä lähtien tosi hauskaa ja joukkue tuntuu kuin perheeltä.

Tekemisen puute?

Syksyllä kun en vielä harrastanut mitään, kävin salilla. Käyn siellä vieläkin aina kun ei ole treenejä, eli noin 2-3 kertaa viikossa. Viikonloppuisin jos ei ole perheen kanssa mitään suunnitelmia, olen kavereiden kanssa. Oon saanu täältä kaks ihan älyttömän hyvää vaihtarikaveria. Ollaan tosi läheisiä ja tunnen molempien host-perheet melkein yhtä hyvin kuin omani. Mun host-perhe ei ihan super paljon tee yhdessä juttuja, joten saan aika vapaasti täällä mennä ja tehdä mitä ite haluan, joten viikonloput ja muut vapaapäivät meneekin yleensä tosi nopeesti täyteen suunnitelmia, koska täällä mun kotikaupungissa on niin helppo liikkua paikasta toiseen ilman mitään kyytejä.

Kehotankin kaikkia vaihtareita hankkimaan edes jonkun harrastuksen, ihan sama onko se sitten urheilu koulun joukkueessa, itsenäisesti tai vaikka teatteri tai joku muu kerho. Mun tosi monet vaihtari kaverit on alottanut jonkun urheilulajin, josta ne ei ehkä edes tykkää niin paljon. Urheilun kautta on hyvin helppo hankkia kavereita ja muutenkin saada muuta ajateltavaa. Mun koulussa monet vaihtarit on kans alottanut teatterin, josta ne on kyllä nauttinut.

Muistakaa, että jokainen tykkää eri jutuista ja kaikki on erilaisia. Vaikka onkin hyvä astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle, niin on myös tärkeä tehdä niitä juttuja, mitä juuri itse haluaa. Ja jos ei tiedä, mikä se voisi olla, niin rohkeasti vaan selvittämään! Mä oon ainakin ihan yllättyny siitä, että oon oppinu täällä ittestäni tosi paljon ja mistä mä tykkään ja mistä en ja mitä haluun tehä.